sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Kaunis kevätpäivä Rantapuistossa (11.4.2021).

Tein pienen pyörälenkin Nummenkylästä Rantapuistoon.

Näinä aikoja on hankala arvioida omaa ja lastenkin pukeutumista ulkoilua varten.
Parempi pukea liikaa, kuin liian vähän. Lämminhän siinä matkalla kuitenkin tuli.
Edellisenä päivänähän oli tullut valkoinen lumi vielä hetkeksi maahan.

Mukava oli nähdä ihmisiä omissa ryhmissään, nauttimassa kevätpäivästä, kukin tavallaan ulkoillen.
Jäätelökioskit olivat avautumassa. Lokit lensivät taivaalla, ja kulkivat maassa, sorsien lailla.
Kahvin tuoksu kantautui jostain penkiltä, kun termari avattiin. Lapset rikkoivat viimeisiä jäitä rannan tuntumasta.

Elämässä pitäisi olla kyse juuri tästä. Pystymme nauttimaan samoista asioista, yhdessä ja kuitenkin omillaan. Kun annamme tilaa toisille, saamme tilaa myös itse, olla sellaisia kuin olemme.
Pystymme olemaan hyvin pitkälle, kuten haluamme. Yhdessä ja erikseen.

- Kuitenkin paljon mielessäni myös nykyinen maailman tilanne. Monien kampanjointi kuntavaalejakin ajatellen. Yhteisten asioiden sijaan, ja niiden ajamisen edelle tuntuu menevän ihmisen oman edun ja tilan tavoittelu sekä kaikenlainen kilpailu. Jos lähdemme erottelemaan ja jakamaan ihmisia - suljemme siinä samalla myös itsemme yhteiskunnan ulkopuolelle, menettäen paljon.

Toivon, että ihmiset lopulta näkisivät asiat laajemmassa perspektiivissä - ja myös huomista ajatellen.
Päivä kerrallaanhan tässä itse kukin elämme, mutta miten sen teemme, sillä on hyvin paljon vaikutusta.

Moni tuntuu vaativan ja tarjoavan yhteiskunnalta monenlaisia "pikavoittoja", etuja ja tukia tarpeen vaatiessa, etenkin itselleen. Mutta kun on aika antaa sille omaa panostaan takaisin (tai vastavuoroisesti, jollekin toiselle), sitä vältellään viimeiseen asti.
Halutaan paljon saada, mutta mitään ei haluta antaa takaisin. Tätä myötävaikutusta ei haluta ymmärtää.
Usein luomme ja teemme omista peloistamme ja ennakkoluuloistamme toden - kun emme osaa tai halua niitä käsitellä.

Ymmärrän hyvin tahdon itsenäisyyteen - ja itsemääräämisoikeuteen.
Niitä tarpeen mukaan täytyy myös muokata ja päivittää - opittujen asioiden ja kehityksen mukaan.
Sanoisin, että nämä mielikuvat ovat hyvin paljon ihmisestä itsestään kiinni.
Kukaan ei ole tälläistä vapautta keneltäkään pois ottamassa, päinvastoin.
Olisi hienoa jos ihmiset oppisivat asiat näin ymmärtämään.
Ja sen nimenomaan sallisivat itsensä lisäksi, toisia kunnioittaen myös vain muillekin.
Annetaan tila itsellemme ja muille - olla sellaisia kuin olemme.

Kuten Rantapuistossa tänä päivänä. Mahdumme hyvin olemaan, yhdessä ja erikseen.